Haku kaupungin sivuilta:
 
© Etelä-Pohjanmaan
Pelastuslaitos-liikelaitos
Hallintotoimisto

Palovahti 3, 60100 Seinäjoki
p. 044 418 1200
f. 06 416 2820

Laskutusosoite:
Seinäjoen kaupunki
Etelä-Pohjanmaan
Pelastuslaitos-liikelaitos
Pl 215, 60101 Seinäjoki


pelastuslaitos(at)seinajoki.fi

Ohjeet turvallisen juhannuksen/kesän viettoon

Juhannuksen/kesän viettoon liittyy elävä tuli nuotioissa, kokoissa ja grilleissä. Pelastuslaitos muistuttaa tulenkäsittelyyn liittyvistä vaaroista. Suuri osa tulipaloista aiheutuu varomattomasta tai huolimattomasta tulen käsittelystä.

Hyttysten torjuntaan käytettäessä hyttyssavuja, on muistettava että kyseessä on palava tuote, jota tulee käyttää palamattomalla alustalla ja on varmistettava ettei tuuli pääse sitä kaatamaan tai siirtämään.

Pelastuslaitos ei myönnä lupia kokon polttoon, eikä pelastuslaitokselle tarvitse ilmoittaa kokon poltosta, ellei kysymys ole yleisötapahtumasta. Mikäli kokkoa poltetaan yleisötapahtumassa, on tapahtumalle laadittava yleisötapahtuman pelastussuunnitelma. Metsäpalovaroituksen aikana juhannuskokon ja muiden avotulien tekeminen on kielletty.

Ennen kokon tai nuotion sytyttämistä muista:

  • Avotulen teko vaatii aina maanomistajan luvan
  • Valitse avotulen paikka huolellisesti ja huomioi vallitsevat tuuliolosuhteet. Huolehdi ettei tuli pääse ryöstäytymään ympäristöön eikä savu aiheuta haittaa naapurille ja muulle ympäristölle
  • Kokko on rakennettava palamattomalle alustalle, eli syttyvä kasvillisuus on poistettava sekä kokon alta, että riittävän laajalta alueelta sen ympäriltä. Turvallisimmat paikat ovat kallio, hiekkaranta tai vedessä oleva lautta
  • Paikalle tulee varata riittävästi henkilöitä ja alkusammutuskalustoa. Esimerkiksi vesiletku, vesitynnyri, ämpäreitä, kastelukannu, hosa ja lapio ovat käyttökelpoisia alkusammutukseen. Avotulen tekopaikan ympäristö on hyvä kastella ennen sytyttämistä.
  • Tulta ja ympäristöä on valvottava koko palamisajan
  • Palojätteet on lopuksi sammutettava vedellä

Avotulen sytyttäjä on vastuussa mahdollisista vahingoista. Hän on myös velvollinen huolehtimaan kokon vartioinnista ja jälkisammutuksesta sekä palamisjätteiden käsittelystä.


Grillaajan turvavinkit

Grillissä kypsyvä rasvainen ruoka syttyy helposti palamaan. Liekit voivat levitä ympärillä oleviin tekstiileihin tai kalusteisiin. Rasvapaloa ei saa yrittää sammuttaa vedellä, sillä siitä palo vain leviää. Palavaa rasvaa roiskuu ympäristöön. Pelastuslaitos kehottaa kiinnittämään grillin lähelle sammutuspeitteen.

Grillaaminen kuuluu vain aikuisille, ja heidän on huolehdittava, että lapset pysyvät turvallisen etäisyyden päässä kuumasta grillistä ja siitä lentävistä kipinöistä.

Kun ryhdyt grillaamaan:

  • Sijoita grilli suojaan tuulelta
  • Sytytysnestettä tai -geeliä käyttäessäsi noudata pakkauksen käyttöohjetta
  • leimahdusvaaran välttämiseksi anna sytytysnesteen ensin imeytyä hiiliin ja sytytä sitten varovasti tuulen yläpuolelta
  • Älä anna liekkien nousta liian korkeiksi
  • Kaasugrilliä käyttäessäsi tarkista ennen sytytystä kaasuletkun ja paineenalentajan kunto ja siirrä kaasupullo grillauksen ajaksi letkun sallimalle etäisyydelle kuumasta grillistä.
  • Kaasugrilleihin on yleensä polttimien alle sijoitettu ns. rasvapelti. Poista pellille kerääntynyt rasva koska runsaasti rasvaa keränneessä pellissä piilee erityisen suuri rasvapalon vaara.
  • Hehkuva hiillos ja puuskainen tuuli ovat vaarallinen yhdistelmä. Mikäli grilliä ei voi sulkea kannella, kaada lopuksi tuhkan päälle ämpärillinen vettä tai lapioi tuhka kannelliseen metalliastiaan. Vaarattomalta näyttävän tuhkan alla hiilloksen jäähtyminen voi viedä toista vuorokautta. Älä siis kaada aamulla edellisillan tuhkaa luontoon tai muuhunkaan syttyvään paikkaan

Kun grillin muistaa puhdistaa käytön jälkeen, on grillauksen aloittaminen seuraavalla kerralla helpompaa ja turvallisempaa. Puhdistuksesta ja huollosta löytyy tietoa grillin käyttöohjeista.


Muistitko testata vapaa-ajan asunnon palovaroittimen toimivuuden?

Lomailu on huoletonta puuhaa, ja niin tuleekin olla. Siksi paloturvallisuusasioihin kannattaa kiinnittää huomiota, ettei yllättävä tulipalo tuo murheita mukanaan. Huolehdi siitä, että sinulla on toimiva palovaroitin turvanasi, missä ikinä yövytkin. Lisäksi on hyvä hankkia häkävaroitin tiloihin, joissa on tulisija.
Hätäpoistumistiet ja alkusammuttimien säilytyspaikat kannattaa etukäteen katsoa yhdessä läpi koko perheen kanssa. Vieraassa paikassa yövyttäessä kannattaa tutustua paikan turvallisuusohjeisiin.
Palokunnan apu ei ole aina lähellä. Oma ennaltaehkäisevä toiminta ja hyvät suunnitelmat pahimman varalle ovat varmimmat keinot tulipalolta suojautumiseksi.


Selvitä karttakoordinaatit kesän varalle

Mikäli tuli karkaa tai muu onnettomuus yllättää on tehtävä hätäilmoitus yleiseen hätänumeroon 112.

Viettäessäsi juhannusta oudossa tai tutussakin ympäristössä, on syytä selvittää jo ennalta tarkat osoite- ja koordinaattitiedot joiden avulla apu ohjataan tapahtumapaikalle.

Hätäkeskuslaitoksen sivuilta:http://www.112.fi/ löytyvä karttakoordinaattipalvelu auttaa määrittämään tarkan sijainnin.
Selvitetyt sijainti- tai osoitetiedot sekä ja ajo-ohje tulee sijoittaa keskeiselle ja näkyvälle paikalle, jossa ne ovat helposti kaikkien nähtävissä.

Hätäkeskuslaitos suosittelee kaikkia älypuhelimen omistajia lataamaan 112 Suomi -sovelluksen puhelimeen. Soittamalla hätäpuhelu 112 Suomi -sovelluksen avulla sijaintitieto välittyy suoraan hätäkeskustietojärjestelmään, eikä koordinaatteja tarvitse itse etsiä ja luetella. Hyvä on kuitenkin muistaa, että tarkka katuosoite kaupunkialueilla on hätäkeskukselle riittävä sijaintitieto, eikä tällöin koordinaatteja tarvita. Lisätietoja sovelluksesta löytyy osoitteesta www.112.fi.


Vesillä liikkuminen ja uiminen


Veneilyssä tärkein turvallisuustekijä on veneilijän terve järki ja pelastusliivit. Vastuu veneestä ja siinä olevien henkilöiden turvallisuudesta kuuluu veneen omistajalle tai haltijalle tai ajon aikana päällikkönä toimivalle. Lisäksi veneen on oltava turvallinen.

Jos vene on varustettu moottorilla tai vene on yli viiden metrin pituinen purjevene, on mukana oltava seuraavat käyttökuntoiset varusteet:

  • kaikille veneessä oleville hyväksytyt pelastusliivit tai kelluntapukineet, jotka vastaavat henkilön painoa ja kokoa
  • tyhjennysväline (pumppu, äyskäri tai ämpäri
  • airot, mela tai ankkuri köysineen
  • vuosittain tarkastettu käsisammutin, joka on teholuokaltaan vähintään 8A 68B, jos veneessä on liekillä toimiva polttolaite, sisäkone tai yli 25 kW perämoottori.

Palovaroitin on katsastusmääräysten mukaan pakollinen veneissä, joissa on hyttitilat. Jos veneessä on nestekaasulaitteita, on siellä hyvä olla myös nestekaasuvaroitin.

Vapaaehtoinen veneen säännöllinen katsastus ylläpitää veneen turvallisuutta. Lisäksi vesillä on viisainta kulkea aina päihteettömästi.


Älä koskaan mene uimaan yksin, vaan huolehdi että rannalla on joku valmiina auttamaan jos uiminen ei sujukaan ongelmitta.

Lapsia ei tule milloinkaan jättää valvomatta paljun tai porealtaan lähistölle. Matalaankin veteen voi hukkua ja hiukset voivat jäädä kiinni porealtaan suuttimiin.

Pienetkin lapset ovat varsin näppäriä kiipeilijöitä. He pystyvät kiipeämään paljuun ja porealtaaseen esimerkiksi puutarhakalusteita pitkin. Palju ja poreallas kannattaa siksi sijoittaa kauas kiipeämisen mahdollistavista esineistä.
Palju on myös hyvä tyhjentää heti käytön jälkeen.

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos toivottaa hyvää ja turvallista kesää!