ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS-LIIKELAITOS AJANKOHTAISTA:
Seinäjoen paloaseman vihkiäiset 16.6.2018 Pelastuslaitoksen johtokunnan 5.6.2018 kokouksen päätösyhteenveto löytyy täältä.
 PALOKUNTIEN SUOMENMESTARUUS RATKENNUT SEINÄJOELLA
Palokuntien Suomenmestaruudesta on kisattu 19.5.2018 Nurmossa Seinäjoella.
Yleisen sarjan kokonaiskilpailun voiton ja halutun Jehumaljan voitti Anjalan VPK Kouvolasta, toinen oli Kotka VPK, kolmas Tirilän VPK Lappeenrannasta, neljäs Savion VPK Keravalta ja viides Vahdon VPK Ruskosta.
Taitokilpailun paras joukkue oli Tirilän VPK. Kalustokilpailun voittaja oli Anjalan VPK. Paras yksikönjohtaja oli Ilkka Kiili Kotkan VPK:sta. Joukkuetietokilpailun paras oli Anjalan VPK. Henkilökohtaisen tietokilpailun paras oli Vahdon VPK:n Oskari Hurula.
Veteraanisarjan voitti Jämsänkosken VPK, toinen oli Helsingin Palopäällystö ry ja kolmas oli Anjalan VPK.
Tänä vuonna kilpailuun osallistui 31 yleisen sarjan ja 6 veteraanisarjan joukkuetta vapaaehtoispalokunnista ympäri Suomea. Kilpailun tämänvuotinen teema on pelastusyksikön jäsenten pelastustekniset perustaidot. Kaikki tulokset löytyvät Jehumalja-kisojen nettisivuilta: http://www.palokuntiensmkilpailut.fi/fi/Tulokset.html
Suomen Palopäällystöliiton organisoimien kilpailujen järjestelyvastuu oli Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella. Kilpailujen suojelija oli eduskunnan puhemies Paula Risikko, joka myös avasi kilpailun. Kilpailukeskuksena on Nurmon koulukeskus. Palokuntien Suomenmestaruudesta ja kilpailun pääpalkinnosta Jehu-maljasta on kilpailtu jo vuodesta 1952 lähtien. Kilpailu jakautuu kolmeen osaa; tietokilpailuun, taitokilpailuun ja kalustokilpailuun. Tietokilpailussa mitataan kilpailuyksikön jäsenen tiedollista osaamista. Taitokilpailussa arvioidaan kilpailuyksikön taidollista osaamista. Kalustokilpailussa mitataan yksikön tiedollista ja taidollista kokonaisosaamista hälytyksenomaisessa tehtävässä. Kilpailuyksikkö, jolla on suurin yhteenlaskettu pistemäärä kolmen eri osakilpailun jälkeen, palkitaan kiertopalkinnolla; Jehumaljalla. Vuodesta 2007 kilpailussa on ollut mukana myös veteraanisarja, jonka kilpailu koostuu kalustokilpailusta. Kilpailun tarkoituksena on kohottaa ja edistää palokuntien tietoja ja taitoja todellisten hälytystehtävien varalle kilpailusuorituksiin valmistautumalla. Tavoite on, että kilpailun voittamiseen tarvitaan sekä tietoa että taitoa yhdistettynä ripeään suoritukseen.
Kilpailutapahtumaan ottaa vuosittain osaa noin 40 palokuntaa ja 250 kilpailijaa sekä lähes 200 järjestelytehtävissä toimivaa. Joukon suuruus ja tiivis palokuntahenki on osoitus Palokuntien Suomenmestaruus- ja Jehumalja-kilpailuiden arvokkaista perinteistä ja kilpailun nykypäivän haasteista ja vaativuudesta.
Ensi vuonna kilpailu järjestetään Kuopiossa yhteistyössä Pelastusopiston kanssa.
Viljankuivurin säännöllinen kunnossapito pienentää merkittävästi paloriskiä
Suomen pelastuslaitosten palontutkijat kehottavat maatilojen omistajia huolehtimaan viljankuivureiden säännöllisestä huollosta ja puhdistuksesta. Kuivauslaitteiston hyvä kunto ja puhtaus pienentävät merkittävästi paloriskiä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja valtakunnallisen palontutkintaverkoston yhteistyössä tekemän Viljankuivaamopalot 2017 -selvityksen mukaan kahdessa kolmesta vuonna 2017 syttyneessä viljankuivurin tulipalossa syttymissyy oli sama. Selvityksen mukaan syynä oli kipinän tai liekin pääseminen viljankuivurin epäpuhtaaseen poistoilmakanavaan laitteiston vikaantumisen takia, jolloin epäpuhtaudet syttyivät palamaan.
Palontutkijat suosittelevat, että nuohooja tekee poistoilmakanavan puhdistuksen nuohouksen yhteydessä. Myös kuivauslaitteisto tulee tarkastaa ja huoltaa aina ennen käyttökauden alkua, mutta kuntoa ja toimintaa on syytä tarkkailla myös käyttökauden aikana.
Suomessa oli 47 285 viljankuivaamoa vuonna 2017. Vikoja ja epäpuhtauksia havaitaan huonosti, sillä viljankuivurit toimivat automatiikan varassa ja kuivaamossa käydään vain satunnaisesti ja pikaisesti. Jos viljankuivaamo on osana muuta rakennusta, välissä tulee olla palomuuri tai palomuurimainen rakenne.
Palontutkinnalla pyritään ennaltaehkäisemään tulipaloja
Palontutkinta on pelastusviranomaista velvoittava lainsäädännöllinen tehtävä. Palontutkinnan tavoitteena on onnettomuuksien ehkäiseminen, vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan kehittäminen. Palontutkinnassa arvioidaan tulipalon syttymissyy, tapahtumaan vaikuttaneet taustatekijät, tapahtuman laajempi vaikutus, vahinkojen suuruus, merkitys ja vaikuttaneet tekijät sekä pelastustoiminnan kulku.
Palontutkinnan toteutukseen ja laajuuteen vaikuttaa tapahtuman seurausten vakavuus. Pelastuslaitosten on myös seurattava onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä. Onnettomuuskehityksen seurannan ja analysoinnin tulokset velvoittavat pelastuslaitoksia ryhtymään tarvittaviin ennaltaehkäiseviin ja varautuviin toimenpiteisiin. Tätä toteutetaan laatimalla suunnitelmia suurpalojen varalle sekä rakenteellisen paloturvallisuuden parantamiseksi ja tekemällä esityksiä turvallisuuden parantamisesta rakennusvalvonta- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisille.
Palontutkinnassa viranomaisyhteistyöllä on suuri merkitys onnistuneen lopputuloksen kannalta.
|
